kadulla vesi kastelee kengät
sateenvarjon suojista
vilkuilen vastaantulijoita
vaihdan kadun hiljaisemmalle puolelle
näyteikkunassa peilikuva
näkevätkö muut?
olin vain kömpelö.
kompastuin rakkauden portaissa
ehkä pukeudun mustiin laseihin?
peittävätkö pitkät hihat
sinun tuoreet jälkesi sielussani?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Se on niin kummallista kuinka oma murhe ei loista ulos.
Tuttuja tunteita kivasti kuvattuna.
Eivät.
Lähetä kommentti